Länk till startsidan för Fagersta

Fagersta.se

Öppna mobilmenyn
  • Bekämpningen av afrikansk svinpest pågår fortfarande i Fagersta. De här restriktionerna gäller i den smittade zonen. Mer information

Demokratia 100 vuotta! (osa 3)

2021-10-12

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Ruotsista tuli demokratia, jossa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Huomioimme juhlavuoden osallistumalla yhdessä useiden muiden kuntien, viranomaisten ja järjestöjen kanssa yhteistyöhankkeeseen nimeltä Demokratiamme – aina puolustamisen arvoinen. Julkaisemme joukon artikkeleita, joissa kerromme demokratiasta Ruotsissa. Täällä voit lukea lisää edustuksellisesta demokratiasta

Bild på Agda Östlund

Kuvateksti: Agda Östlund, yksi valtiopäivien ensimmäisistä naisedustajista vuonna 1922. Kuva: Valtiopäivien hallinto

Edustuksellinen demokratia

Ruotsi on edustuksellinen demokratia. Se tarkoittaa, että valitsemme itse edustajamme valtiopäiville, kunnanvaltuustoihin, maakäräjille ja Euroopan parlamenttiin. Hallitusmuodossa todetaan, että kaikki julkinen valta on lähtöisin kansasta ja että valtiopäivät on kansan ensisijainen edustaja.

Valtiopäivien rooli

Valtiopäivät on Ruotsin poliittinen sydän. Valtiopäivillä tehdään päätöksiä, jotka koskevat ihmisten elämää ja arkea. Kaikilla Ruotsin kansalaisilla, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta vaalipäivään mennessä, on äänioikeus. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa saavat äänestää myös monet ulkomaiden kansalaiset. Kaikki äänioikeutetut ovat myös vaalikelpoisia. Tämä tarkoittaa, että he voivat asettua haluamansa puolueen ehdokkaaksi yleisissä vaaleissa.

Valtiopäivien tehtävät

Ruotsin valtiopäivät koostuu 349 poliitikosta. Valtiopäivillä on pääasiassa viisi tehtävää.

  • Päättää laeista
  • Päättää valtion tuloista ja menoista
  • Valvoa hallituksen ja valtion viranomaisten työtä
  • Työskennellä EU-asioiden parissa
  • Johtaa Ruotsin ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa

Päättää laeista

Suuri osa valtiopäivien työstä liittyy lainsäädäntöön. Säätämällä uusia lakeja tai muuttamalla olemassa olevia lakeja voidaan luoda uusia yhteiskunnallisia pelisääntöjä. Ehdotukset uusiksi laeiksi tulevat yleensä hallitukselta tai valtiopäiväedustajilta.

Päättää valtion tuloista ja menoista

Budjetti, joka sisältää valtion tulot ja menot, on nimeltään talousarvio. Hallitus antaa talousarvioesityksen, mutta valtiopäivät päättää, miten lähes 1 000 miljardia jaetaan. Talousarviossa on usein kyse vaikeista poliittisista valinnoista. Jotta voitaisiin tehdä lisäinvestointeja esimerkiksi kouluihin, investoinnit on voitava rahoittaa. Tämä voi tarkoittaa sitä, että muut osa-alueet saavat vähemmän määrärahoja, tai että veroja on korotettava.

Valvoa hallituksen toimia

Vallankäytön valvonta on keskeinen osa demokratiaa. Valtiopäivien tehtävä on valvoa hallitusta ja kaikkia sen viranomaisia. Valtiopäivätyönsä puitteissa edustajat voivat ohjata ja valvoa hallituksen toimintaa esittämällä hallitukselle kysymyksiä, pyytämällä lausuntoja perustuslakivaliokunnalta ja esittämällä epäluottamuslauseen. Lisäksi valtiopäivien alaisena on kaksi viranomaista, joiden työhön kuuluvat tarkastukset ja valvonta: oikeusasiamies (Justitieombudsmannen, JO) ja Ruotsin kansallinen tarkastusvirasto.

Työskennellä EU-asioiden parissa

EU-työnsä puitteissa valtiopäivät muun muassa valvoo hallituksen EU-politiikkaa, tarkastelee EU:n ideoita ja tutkii, tulisiko EU:n tai EU-maiden säätää uusia lakeja. Valtiopäivät voi myös osallistua EU:n lakiehdotusten uudelleenarviointiin, varmistaa EU-lakien toteuttamisen Ruotsissa ja tehdä yhteistyötä muiden EU-maiden parlamenttien kanssa.

Johtaa Ruotsin ulkopolitiikkaa

Valtiopäivät johtaa Ruotsin ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Hallitus ohjaa Ruotsin ulkopolitiikan suuntautumista ja vastaa kansainvälisistä neuvotteluista ja sopimuksista. Hallituksen on kuitenkin aina pidettävä valtiopäivät ajan tasalla tärkeistä ulkopoliittisista tapahtumista. Joissain ulkopoliittisissa kysymyksissä päätöksen tekee valtiopäivät, ei hallitus.

Lähde: Ruotsin valtiopäivien verkkosivusto firademokratin.riksdagen.se. Tekstiä on muokattu.