Länk till startsidan för Fagersta

Fagersta.se

Öppna mobilmenyn

Demokratia 100 vuotta!

2021-09-28

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Ruotsista tuli demokratia, jossa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Huomioimme juhlavuoden osallistumalla yhdessä useiden muiden kuntien, viranomaisten ja järjestöjen kanssa yhteistyöhankkeeseen nimeltä Demokratiamme – aina puolustamisen arvoinen. Julkaisemme joukon artikkeleita, joissa kerromme demokratiasta Ruotsissa. Täällä voit lukea lisää siitä, mitä demokratia on.

 

Kuvateksti: Naisten poliittista äänioikeutta ajanut yhdistys kokoontui Musiikkiakatemiaan vuonna 1921 juhlimaan äänioikeuden saavuttamista. Puhujakorokkeella Ellen Key. Ryhmäkuva. Kuva: Signe Bergmanin kokoelma

Mitä demokratia on?

Kuka saa osallistua päätöksentekoon, ja mistä asioista kansalaisten tulisi päättää? Nämä kysymykset ovat tänä päivänä yhtä ajankohtaisia kuin sata vuotta sitten. Silloin maailma ja yhteiskunta olivat muuttuneet, mikä johti uusiin haasteisiin. Olosuhteet eivät enää olleet samat kuin edellisen vuosisadan alussa.

Kansanvallan perustavanlaatuiset kysymykset

Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Sana on peräisin muinaisesta Kreikasta, ainakin siitä useimmat ovat yhtä mieltä. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Noin sata vuotta sitten naiset ja miehet saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Ratkaisevat päätökset olivat pitkän tapahtumasarjan tulos, ja demokratia kehittyy edelleen. Silloin, kuten nytkin, meidän oli pohdittava kansanvallan peruskysymyksiä.

  • Kuka saa osallistua päätöksentekoon? Pitäisikö kaikilla olla oikeus äänestää, vai pitäisikö äänestäjien täyttää määrätyt vaatimukset?
  • Mistä asioista kansalaisten tulisi päättää? Haluammeko pyrkiä kohti yhteiskuntaa, jossa monet päätökset tehdään yhdessä demokraattisesti, vai pitäisikö jokaisen saada päättää suurimmaksi osaksi itse?
  • Miten päätökset tehdään käytännössä? Tehdäänkö päätökset kansanäänestysten perusteella? Vai olisiko käytännöllisempää valita joukko poliitikkoja tekemään päätökset puolestamme?

Vuosien 1918–1922 aikana Ruotsin valtiopäivät teki useita päätöksiä, joiden seurauksena lähes kaikki aikuiset naiset ja miehet saivat oikeuden äänestää ja asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Poliittinen valta siirtyi muutamalta vaikutusvaltaiselta mieheltä kansan enemmistölle. Kun Ruotsin ensimmäiset kansan valitsemat valtiopäivät kokoontuivat vuonna 1922, äänioikeusliikkeen toiminta voitiin lopettaa. Samanaikaisesti alkoi uusi aikakausi. Demokratian ihanteita ja mahdollisuuksia ryhdyttiin toteuttamaan, mutta sen myötä ilmeni myös monia uusia ongelmia ja haasteita. Naiset, vähän koulutetut, taloudellisesti heikommassa asemassa olevat ja eräät muut ryhmät joutuivat tekemään kovasti työtä saadakseen todellista poliittista vaikutusvaltaa.

Tämä aikajana esittää ruotsalaisen demokratian historian tärkeimmät tapahtumat.

Aikajana - Eläköön! Demokratia sata vuotta (riksdagen.se)

Lähde: Ruotsin valtiopäivien verkkosivusto firademokratin.riksdagen.se. Tekstiä on muokattu.