Laki (2009:724) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä
SFS 2019:938:aan asti
SFS nro: 2009:724
Ministeriö/viranomainen: Kulttuuriministeriö
Laadittu: 11.6.2009
Muutettu: SFS 2019:938:aan asti
Muutosrekisteri: SFSR (Hallituksen kanslia)
Lähde: Fulltext (Hallituksen kanslia)

Yleiset määräykset

1 § Tämä laki sisältää määräyksiä kansallisista vähemmistöistä, kansallisista
vähemmistökielistä, hallintoalueista ja oikeudesta käyttää vähemmistökieltä
hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa sekä määräyksiä vanhustenhuollosta. Laki
sisältää myös määräyksiä lain soveltamisen seurannasta. Laki (2018:1367).

2 § Kansallisia vähemmistöjä ovat juutalaiset, romanit, ruotsinsuomalaiset, saamelaiset
ja tornionlaaksolaiset sen mukaan, mihin Ruotsi on sitoutunut Euroopan neuvoston
kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (SÖ 2000:2)
mukaan ja alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan
(SÖ 2000:3) mukaan.
Kielilaissa (2009:600) mainitaan, että kansallisia vähemmistökieliä ovat jiddiš,
meänkieli, romani, saame ja suomi.

3 § Kuntien ja alueiden on tiedotettava kansallisille vähemmistöille heidän
oikeuksistaan ja julkisen sektorin eli valtion, kuntien, alueiden ja viranomaisten tämän
lain mukaisesta vastuusta sekä niistä säännöksistä, joihin tässä laissa viitataan. Sama
koskee valtion hallintoviranomaisia, joiden toiminnalla on merkitystä kansallisille
vähemmistöille tai vähemmistökielille. Laki (2019:938).

4 § Kielilaissa (2009:600) mainitaan, että julkisella sektorilla on erityinen vastuu
suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä.
Julkisen sektorin on myös muuten edistettävä kansallisten vähemmistöjen
mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa ja kehittää sitä Ruotsissa. Lasten kulttuuriidentiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti.

5 § Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistöille mahdollisuus
vaikuttaa heitä koskeviin asioihin ja neuvoteltava tällaisista asioista vähemmistöjen
kanssa mahdollisimman suuressa määrin.Hallintoviranomaisen on järjestettävä ensimmäisen kappaleen mukainen neuvonpito
strukturoituna dialogina kansallisten vähemmistöjen kanssa voidakseen huomioida
vähemmistöjen näkemykset ja tarpeet viranomaisen päätöksenteossa.
Laki (2018:1367).

5 a § Hallintoviranomaisten on erityisesti edistettävä lasten ja nuorten mahdollisuuksia
vaikuttamiseen ja neuvonpitoon heitä koskevissa kysymyksissä sekä sovittaa
yhteistyömuodot heidän edellytyksiinsä. Laki (2018:1367).

5 b § Kuntien ja alueiden on hyväksyttävä tavoitteet ja suuntaviivat
vähemmistöpoliittiselle työlleen.
Tiedot ensimmäisen kappaleen mukaisesti hyväksytyistä tavoitteista ja suuntaviivoista
on pyydettäessä jätettävä viranomaiselle, jolla on 20 §:n mukainen seurantavastuu. Laki
(2019:938).

Hallintoalueet

6 § Suomen kielen hallintoalueella tarkoitetaan kuntia Botkyrka, Eskilstuna,
Hallstahammar, Haaparanta, Haninge, Huddinge, Håbo, Jällivaara, Kiiruna, Köping,
Pajala, Sigtuna, Solna, Södertälje, Tierp, Tukholma, Upplands Väsby, Upplands-Bro,
Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar ja Övertorneå.
Meänkielen hallintoalueella tarkoitetaan kuntia Haaparanta, Jällivaara, Kiiruna, Pajala ja
Övertorneå.
Saamen kielen hallintoalueella tarkoitetaan kuntia Arjeplog, Arvidsjaur, Berg,
Härjedalen, Jokkmokk, Jällivaara, Kiiruna, Lycksele, Malå, Sorsele, Storuman, Strömsund,
Uumaja, Vilhelmina, Åre, Älvdalen ja Östersund.

7 § Muut kuin 6 §:ssä mainitut kunnat voivat hakemuksen jälkeen saada liittyä
meänkielen, saamen tai suomen hallintoalueeseen. Päätöksen siitä, että kunta saa liittyä
hallintoalueeseen tekee hallitus.
Hallintoalueeseen hallituksen päätöksestä kuuluva kunta voi hakea hallitukselta lupaa
erota hallintoalueesta. Hallitus saa päättää erosta vain, jos siihen on erityisiä syitä.
Hallitus saa antaa säännöksiä hallintoalueeseen liittymisestä ja hallintoalueesta
eroamisesta. Laki (2018:1367).
Oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea viranomaisissa

8 § Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea suullisissa
ja kirjallisissa kontakteissaan hallintoviranomaiseen, jonka maantieteellinen toimialue
on kokonaan tai osittain sama kuin vähemmistökielen hallintoalue. Tämä koskee asioita,
joissa yksityinen henkilö on osapuoli tai osapuolen edustaja, jos asialla on yhteys
hallintoalueeseen.Jos yksityinen henkilö käyttää meänkieltä, saamea tai suomea sellaisessa asiassa,
viranomaisella on velvollisuus antaa suullinen vastaus samalla kielellä. Yksityisillä
henkilöillä, joilta puuttuu juridinen avustaja, on lisäksi oikeus pyynnöstä saada
kirjallinen käännös asiassa tehdystä päätöksestä ja päätöksen perusteluista
meänkielellä, saameksi tai suomeksi.
Viranomaisen on muutenkin pyrittävä kohtaamaan yksityiset henkilöt näillä kielillä.

9 § Hallintoalueen ulkopuolella yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä,
saamea ja suomea suullisissa ja kirjallisissa kontakteissa hallintoviranomaisiin asioissa,
joissa yksityinen henkilö on osapuoli tai osapuolen edustaja, jos asian pystyy
käsittelemään henkilöstö, joka hallitsee vähemmistökielen.

10 § Yksityisillä henkilöillä on aina oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea
kirjallisissa kontakteissaan valtiopäivien asiamiehiin ja Syrjintäasiamiehen virastoon.
Sama koskee yksityisten henkilöiden kirjallisia kontakteja oikeuskansleriin,
Vakuutuskassaan, Verovirastoon ja Työnvälitykseen asioissa, joissa yksityinen henkilö
on osapuoli tai osapuolen edustaja. Laki (2018:1367).

11 § Hallintoviranomaisten on pyrittävä siihen, että meän-, saamen- ja
suomenkielentaitoista henkilöstöä on käytettävissä, kun se on tarpeen yksityisten
henkilöiden ollessa yhteydessä viranomaisiin.

12 § Hallintoviranomaiset saavat päättää erityiset ajat ja paikat meänkieltä, saamea ja
suomea puhuvien yksityisten henkilöiden vastaanottamiseksi sekä erityiset puhelinajat.
Oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea tuomioistuimissa

13 § Sillä, joka on osapuoli tai osapuolen edustaja jutussa tai asiassa hallintooikeudessa, käräjäoikeudessa, maa- ja ympäristötuomioistuimessa tai
merioikeustuomioistuimessa, jonka tuomiopiiri on kokonaan tai osittain yhtäpitävä
kuntien Haaparanta, Jällivaara, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå kanssa, on oikeus käyttää
meänkieltä tai suomea jutun tai asian käsittelyssä, jos jutulla tai asialla on yhteys
johonkin näistä kunnista. Sama koskee saamea sellaisessa tuomioistuimessa, jonka
tuomiopiiri on kokonaan tai osittain yhtäpitävä kuntien Arjeplog, Jokkmokk, Jällivaara
tai Kiiruna kanssa, jos jutulla tai asialla on yhteys johonkin näistä kunnista.
Oikeus käyttää meänkieltä, saamea tai suomea käsittää myös ne tuomioistuimet, joihin
ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetussa jutussa tai asiassa tehdystä tuomiosta tai
päätöksestä valitetaan.
Laki (2010:943).

14 § Oikeus käyttää meänkieltä, saamea tai suomea 13 §:n mukaisissa
tuomioistuimissa käsiteltävissä jutuissa tai asioissa käsittää oikeuden jättää
tuomioistuimeen tämänkielisiä asiakirjoja ja kirjallisia todisteita, oikeuden saada
juttuun tai asiaan liittyvät asiakirjat suullisesti käännetyksi tälle kielelle ja oikeuden
puhua tätä kieltä suullisessa käsittelyssä tuomioistuimessa. Tuomioistuimen on
käännettävä asiakirjat ja kirjalliset todisteet ruotsiksi, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.Tuomioistuimen on myös muuten pyrittävä käyttämään vähemmistökieltä
kontakteissaan osapuoleen tai tämän edustajaan.
Kaikissa jutuissa ja asioissa, joissa 13 §:n mukaan on oikeus käyttää meänkieltä, saamea
tai suomea tuomioistuimissa, on osapuolella tai osapuolen edustajalla, jolla ei ole
juridista avustajaa, oikeus saada pyynnöstä tuomiopäätös ja tuomion perusteet tai
päätös ja päätöksen perusteet käännetyksi kirjallisesti tälle kielelle.

15 § Sen, joka haluaa käyttää meänkieltä, saamea tai suomea jutun tai asian
käsittelyssä tuomioistuimessa 13 §:n mukaan, on pyydettävä tätä jutun tai asian
käsittelyn alkaessa tai kun osapuoli esittää kantansa jutussa tai asiassa ensimmäisen
kerran.
Pyyntö käännöksen saamisesta 14 §:n kolmannen kappaleen mukaan on esitettävä
viikon kuluessa siitä kun tuomio tai päätös annettiin, ellei sellaista pyyntöä ole esitetty
aikaisemmin jutun tai asian käsittelyn aikana.
Jos pyyntö vähemmistökielen käyttämisestä tai käännöksen saamisesta esitetään
myöhemmin kuin ensimmäisessä ja toisessa kappaleessa ilmoitetaan, sen saa evätä.
Sellaisen pyynnön saa evätä myös, jos on ilmeistä, että tarkoitus on asiaton.

16 § Jos osapuolella tai osapuolen edustajalla on oikeus käyttää oikeudenkäynnissä
meänkieltä, saamea tai suomea, on käytettävä tulkkia oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6–
8 §:n ja 33 luvun 9 §:n ja hallintoprosessilain (1971:291) 50–52 §:n määräyksien
mukaan.
Meänkieli, saame ja suomi esikoulussa, tietyssä muussa
pedagogisessa toiminnassa ja vanhustenhuollossa

17 § Yksityisten henkilöiden oikeudesta saada tietyissä tapauksissa esikoulu tai tietty
muu pedagoginen toiminta meänkielellä, saameksi tai suomeksi säädetään koululain 8
luvun 12 a §:ssä ja 25 luvun 5 a §:ssä (2010:800). Laki (2018:1367).

18 § Hallintoalueeseen kuuluvan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus
saada vanhustenhuollon puitteissa tarjottava palvelu ja hoiva kokonaan tai olennaisilta
osin henkilökunnalta, joka hallitsee meänkielen, saamen tai suomen. Laki (2018:1367).

18 § Hallintoalueeseen kuulumattoman kunnan on tarjottava sitä pyytävälle
mahdollisuus saada vanhustenhuollon puitteissa tarjottava palvelu ja hoiva kokonaan
tai olennaisilta osin henkilökunnalta, joka hallitsee jiddišin, meänkielen, romanin,
saamen tai suomen, mikäli kunnassa on käytettävissä näitä kieliä osaavaa
henkilökuntaa. Sama koskee muiden kielten osalta kuntaa, joka kuuluu tietyn kielen
hallintoalueeseen. Laki (2018:1367).

18 b § Kunnan on 18 §:n ja 18 a §:n mukaisesti tarjottavan hoivan puitteissa
huomioitava vanhusten tarpeet heidän oman kielellisen identiteettinsä
säilyttämisestä. Laki (2018:1367).18 c § Kunnan on tiedotettava vanhustenhuollon puitteissa avustusta hakevalle
mahdollisuudesta saada 18 §:n ja 18 a §:n pykälän mukaista palvelua ja hoivaa.
Laki (2018:1367).

Poikkeukset

19 § Jos on erityisiä syitä, hallitus saa tietyn, hallituksen alaisen viranomaisen osalta
myöntää poikkeuksen 8 §:n soveltamisesta. Sama koskee hallituksen alueelle tai
kunnalle antamaa valtuutusta kunnallisten viranomaisten osalta. Laki (2019:938).
Seuranta ym.

20 § Tämän lain soveltamista hallintoviranomaisissa on seurattava. Hallitus antaa
säännökset siitä, mikä viranomainen tai mitkä viranomaiset vastaavat seurannasta.
Tämä seurantavastuu ei merkitse muille viranomaisille kuuluvan valvontavastuun
rajoittamista.

21 § Seurantavastuullisen viranomaisen on lisäksi avustettava muita
hallintoviranomaisia lain soveltamisessa neuvonnalla, informaatiolla ja muulla
samankaltaisella toiminnalla